Mitä taas tulee tässä kommenttiketjussa ja erinäisillä antifeministisillä areenoilla osaksesi saamiisi ylettömän provosoiviin kannanottoihin – sanoisin, että niissä on kyse vain siitä, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

”Miehenä oleminen ei siis ole lainkaan niin oleellista vaurastumisen kannalta kuin väitit, vaan esim. kansalaisuudella, uskonnolla, sukutaustalla, koulutuksella ja kenties jopa oikeanlaisella ulkonäöllä on keskeisempi merkitys.”

Kansalaisuus, uskonto, sukutaustan merkitys, koulutus ja ulkonäkö ovat sidoksissa sukupuolijärjestykseen. Kyse on erilaisten erojen ja yhteiskunnallisten suhteiden liittymisestä toisiinsa.

Kyllä se pointti muuttuu oleellisesti, jos luvuissa on 27-kertainen ero. Huomaamme, että sukupuoli ei olekaan se oleellisiin varallisuuden määrittäjä, ja erityisesti länsimaissa sen merkitys näyttäisi olevan suhteellisen vähäinen. Miehenä oleminen ei siis ole lainkaan niin oleellista vaurastumisen kannalta kuin väitit, vaan esim. kansalaisuudella, uskonnolla, sukutaustalla, koulutuksella ja kenties jopa oikeanlaisella ulkonäöllä on keskeisempi merkitys.

Edelleen voisi olettaa, että tällaisella tiedolla on poliittisia seurauksia. Tasa-arvoponnistusten painopiste saattaa siirtyä sukupuolesta muihin muuttujiin, mikä olisi minusta erittäin tervetullut muutos. Olen Timo Hännikäisen kanssa samaa mieltä siitä, että nykyiset yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet eivät (ehkä asevelvollisuutta lukuunottamatta) liity ensi sijassa sukupuoleen.

Mitä tulee miesliikkeen poliittiseen merkitykseen, on se toivottavasti siinä, että ihmiset alkavat kyseenalaistaa feministien yksinoikeuden sanella tasa-arvopolitiikkaa.

Vestigialle ja Allegralle: linkin takaa löytyvässä tekstissä sanotaan mm. näin:

“Yet some 75 percent of the world’s women cannot get bank loans because they have unpaid or insecure jobs and are not entitled to property ownership. This is one reason why women comprise more than 50 percent of the world’s population but own only one percent of the world’s wealth.”

Myönnän, että minun ammattitaitoni ei riitä erilaisten varallisuutta kuvaavien taulukoiden ja tilastojen arviointiin ja vertailuun. Silloin on luotettava erilaisiin tiedonlähteisiin ja yritettävä arvioida kuinka pätevää minkäkin instanssin tarjoama tieto on. Onko esimerkiksi ihmisoikeusjärjestön tai YK:n tuottama tieto lähtökohtaisesti jotenkin epäilyttävämpää kuin kaupallisiin tarkoituksiin tuotettu tieto? Miksi näin olisi? Tämän keskustelun jatkaminen vaatisi, että ryhdyttäisiin puhumaan tiedon tuottamisen ongelmista ja mm. siitä millä tavoin intressivapaa tai objektiivinen tieto määritellään. Samalla keskustelun jatkaminen vaatisi, että joku tilastoasiantuntija selvittäisi meille mistä YK:n arviot tulevat ja kuinka ne on muodostettu ja millaisia virheitä niihin mahdollisesti sisältyy.

Toisaalta, vaikka hyväksyisin Vestigian esittämän luvun eli 27 prosenttia, alkuperäinen väitteeni ei pahasti kärsisi: selkeä sukupuolijako varallisuuden suhteen on silti olemassa. Itse asiassa myös Vestigian viimeisimmässä viestissä ollut Ruotsin tilannetta koskeva tilasto kertoo tästä (ja Ruotsi on kuitenkin yksi usein mainittuja esimerkkimaita mitä tulee hyvin toteutuneeseen tasa-arvoon).

Miksi keskustelu siis pitäisi välttämättä viedä keskusteluksi tilastoista ja tiedon oikeellisuudesta, jos vaihtoehtoisena tarjottu tieto ei muuta alkuperäisen argumentin pointtia?

Tämä on hyvä esimerkki siitä minkä takia keskustelu miesaktivistien kanssa ontuu. Saara T. tiivisti asian Laasasen blogin kommenttiosastolla:

“Niin suuren, vaikean ja tärkeän aiheen kuin sukupuolijärjestelmän tarkastelun yhteydessä takertuminen yhä uusiin pikku yksityiskohtiin tuntuu jopa tarkoitukselliselta ”keskustelun” johdattamiselta pois siitä aiheesta, josta keskustelu voisi oikeasti johtaa johonkin.

Tarkoitan tällä sitä, että kun joku, kuten Mäkinen, kirjoittaa pitkähkön ja harkitun kirjoituksen vaikeasta aiheesta, sitä ei malteta lukea niin, että yritettäisiin miettiä, mikä on olennainen viesti ja miten siitä voitaisiin keskustella. Sen sijaan poimitaan yksittäisiä, irrallisia kohtia, joihin väitetään vastaan (osittain käyttäen sellaisia argumentteja kuin ”olet väärässä” tai ”valehtelet”, jotka eivät itse asiassa ole argumentteja lainkaan). Ei tässä vielä mitään, saatan itsekin joskus takertua pikkuseikkoihin. Mutta jos näihin vastaväitteisiin menee vastaamaan, ei keskustelu ohjaudu siihen alkuperäiseen aiheeseen eikä edes pysy niissä väittelyn alaisissa pikkuseikoissa, vaan seuraavassa ”vastineessa” vedetään esiin lisää vielä pienempiä yksityiskohtia joko alkuperäisestä tekstistä tai vastineen vastineesta. Näin päästään kätevästi yhä kauemmas siitä varsinaisesta aiheesta, sukupuolijärjestelmän ominaisuuksista, josta keskustelu olisi todella aiheellista.”

Toivon että keskustelu täällä kommenttiosastolla voisi nyt vähitellen siirtyä siihen mitä artikkelini käsitteli eli miesliikkeen poliittiseen merkitykseen.

Viime viikkojen kirjoitukset ja keskustelut ovat tuottaneet aika paljon uutta tietoa miesliikkeestä ja feminismistäkin. Olen miettinyt oman tekstini pointteja: jotkin ovat vahvistuneet, jotkin ehkä kyseenalaistuneet. Palaan tähän heti kun minulla on aikaa laittaa ajatukseni paperille. Olisi myös hienoa jos tänne ilmestyisi lisää kommentteja aiheesta.

JK.

Alunperin ajattelin, että reilun pelin hengessä minulla on velvollisuus osallistua keskusteluun blogeissa ja muualla mikäli olen ensin itse maininnut tietyn henkilön tekstissäni ja hän sitten kirjoittaa minulle vastineen. Näin olen tehnytkin Laasasen ja Hiilisen kohdalla. Hännikäisen tätä artikkelia kommentoiva blogiteksti saavutti kuitenkin sellaisen rajan, että en katso enää olevani velvollinen kommentointiin. Siinä vaiheessa kun minun ihmisarvoni esitetään jonkinlaisena myönnytyksenä en näe että rakentava keskustelu olisi enää mahdollista.

Tästä ei löydy mainitsemiasi lukuja. Valehteletko tietoisesti?

Meitsi on tätä samaa ihmetellyt. Siis sitä, miksi Laasanen ei ole julkaissut yhtään tieteellistä artikkelia. Katsoin juuri tieteellisten julkaisujen tietokannoista, eikä mitään löydy. Aivan kun hän ei uskaltaisi koetella näkemyksiään, lähettää niitä asiantuntijoille arvioitaviksi.

Jos hänen mielestä Suomen sosiologiset julkaisut ovat feministien salaliiton alaisia, niin lähettäisi sitten vaikka ulkomaalaisiin taloustieteellisiin julkaisuihin, joissa varmasti on asiantuntemusta markkina-arvoteorioista mitä erilaisimmissa sovelluksissa.

Olen myös miettinyt millä Laasanen elättää itsensä. Hän ei tietääkseni ole missä akatemian projektissa ja miten hänellä on aikaa kirjoittaa noin ahkerasti näkemyksistään netissä ja samalla stalkata mitä hänestä on muut kirjoittaneet? Voi tietenkin olla, että hän on voittanut lotossa?

Eikä YK tuota yhden prosentin ”arviota” ole alun perin tuottanut, kunhan vain mainitsee sen (ilman lähdettä) jollain nettisivullaan.

Samaisen YK:n alaisuudessa toimiva arvostettu WIDER-instituutti on sen sijaan ihan oikeasti julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan esim. ruotsalaiset omistavat 0,6% maailman varallisuudesta.(1)

Lisäksi tiedämme, että Ruotsin tilastokeskuksen mukaan naiset omistavat 43% maan varallisuudesta.(2)

Voimme siis helposti laskea, että ruotsalaisnaiset omistavat 0,26% maailman varallisuudesta.

Tämä olisi sinun mukaasi yli neljäsosa koko maailman naisten varallisuudesta. Vertailun vuoksi pelkästään USA:ssa on yli kolmekymmentä kertaa enemmän naisia kuin Ruotsissa.

Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi jokaiselle olla selvää, että antamassasi luvussa on ainakin kymmenkertainen virhe.

Minulla on täysi syy uskoa, että suurin osa muistakin väitteistäsi ovat yhtä heikolla todellisuuspohjalla, mutta valitettavasti en ehdi käymään niitä läpi yhtä tarkasti. Toivottavasti tämä pieni esimerkki kuitenkin auttaa lukijoita suhtautuman vastaisuudessa naistutkijoiedn väitteisiin asianmukaisella skeptisyydellä.

(1) http://www.wider.unu.edu/events/past-events/2006-events/en_GB/05-12-2006/_files/79930498919628826/default/Copy%20of%20wider-wdhw-tables-2006.xls

(2) http://www.scb.se/Pages/PressRelease____195638.aspx

Kirjoittaja on ilmeisesti viettänyt valvottuja öitä, joiden seurauksena tämä teksti on syntynyt. Lyhyesti: ne Laasas-tekstit eivät ole Moilasiin verrattuna sen hullumpia.

Kärsivätkö feministit pysyvästä krapulasta herättyään siihen todellisuuteen, että vasemmistomiehet eivät allekirjoitakaan kaikkea, mitä Nainen sanoo? Vai loppuuko tämä tuskainen parahtelu vielä jonakin päivänä?

Teksti on lähtökohdiltaan absurdi: miesliike, jolla ei ole itsemääräämisoikeutta, ei ole miesliike. Nythän feministit haluaisivat ihmisten ajattelevan, että ”aidon” miesliikkeen ainoana tehtävänä on feministien sanoman – mitä se milloinkin sisältää – komppaaminen. Eikö ”eunukkiliike” olisi osuvampi nimi?