1.2.2012 tullaan muistamaan yhtenä jalkapallon historian väkivaltaisimmista päivistä. Egyptissä, Port Saidissa Al-Masryn ja Al-Ahlin välisen Egyptin pääsarjan ottelun yhteydessä kuoli ainakin 74 ihmistä ja useita satoja haavoittui.

Suunnilleen vuosi aiemmin oli eräs Mubarakin vastaisen kansannousun väkivaltaisimmista päivistä. Tuolloin Mubarakin tukijat hyökkäsivät kameleiden ja hevosten selässä Tahrir-aukion mielenosoittajia vastaan, mikä johti kaksi päivää kestäneeseen intensiiviseen taisteluun. Tässä “kamelitaisteluksi” kutsutussa kamppailussa Tahrir-aukiota puolustivat keskeisesti kairolaisjoukkueiden Al-Ahlin ja Zamalekin militantit jalkapallokannattajat, “ultrat”, jotka ovat olleet katutaistelu- sekä oganisoitumistaitojensa ansiosta protestiliikkeen korvaamaton osa – eräs sen aseellinen siipi.

Suunnilleen “kamelitaistelun” vuosipäivänä tapahtui kuitenkin jotain, minkä useat eri tiedotusvälineet ovat spekuloineet olleen turvallisuusviranomaisten kosto ultrille. Salaliittoteoriat ovat usein mukaansatempaavia, mutta ehkä tässä tapauksessa niillä on myös jotain uskottavuutta. Silminnäkijäkertomusten mukaan kyse ei ollut normaalista kahden ultraryhmän välisestä yhteydenotosta (jotka nykyaikana eivät edes tapahdu stadioneilla) vaan tietoisesti luoduista olosuhteista – turvallisuusviranomaisten silmiinpistävän vähäisestä määrästä – sekä siitä, että Al-Masryn kannattajapäädystä kentälle rynnänneessä joukossa ei ollut ainoastaan Al-Masryn kannattajia vaan eräiden paikalla olleiden väitteiden mukaan lisäksi aseistautuneita rikollisia (www.guardian.co.uk/world/2012/feb/02/egypt-football-tragedy-anger-military?intcmp=239).

Toisaalta Egyptissä turvallisuusviranomaisten toiminta on jatkuvassa kriisissä, eikä välttämättä kerro mistään salaliitosta, jos jokin jalkapallo-ottelu on liian vähän vartioitu. Selvää on kuitenkin se, että levottomuudet vastaavat Egyptin asevoimien korkeimman neuvoston tarpeita: kuten Mubarakille aikoinaan, sille on tärkeää esittää vaihtoehtojen olevan kaaos tai järjestys (jossa se itse määrää järjestyksestä).

Ultrien suhde asevoimien korkeimpaan neuvostoon on hyvin antagonistinen. Niin antagonistinen, että tilanne on johtanut “aselepoon” Al-Ahlin ja Zamalekin ultrien välillä. Juuri Tahrir-aukion kamppailut yhdistivät nämä ultrat ensimmäistä kertaa yhteistä vihollista vastaan ja Egyptin demokraattisen tulevaisuuden puolesta. (www.foreignpolicy.com/articles/2012/02/01/ultra_violence?page=full) Tämä on ollut mahdollista niiden välisistä eroista huolimatta: Al-Ahlin historia liittyy brittiläisvastaiseen tasavaltalaiseen nationalismiin kun taas Zamalekilla on maine kolonialistien ja näiden tukijoiden seurana. (mideastsoccer.blogspot.com/2012/02/ultras-play-into-hands-of-military-by.html)

Toisaalta tämä rauhan tila voi olla luonteeltaan vain väliaikainen: ultratoiminta ei elä pelkästään oman seuran kannattamisesta vaan myös vihollisuudesta toisia seuroja ja näiden kannattajia kohtaan. Ultratoiminta ei ole oma itsensä ilman jännitettä, vaaraa ja provokaatioita. Lisäksi ultratoiminnan – yhtäältä kaoottiseen ja toisaalta koodeja sisältävään – luonteeseen kuuluu se, että siinä on aina mukana myös kontrolloimattomia ja arvaamattomia “irtokoiria”, jotka löytävät mitä järjettömimmistä väkivallanteoista purkautumistien sekalaisille motiiveilleen. Organisoituneen ultratoiminnan johdon mahdollisuudet kontrolloida näitä toimijoita ovat rajalliset.

Port Saidin tapahtumien vuoksi väliaikainen hallitus päätti erottaa Egyptin jalkapalloliiton johdon, mitä ultrat olivat vaatineet jo pidemmän aikaa, koska olivat pitäneet jalkapalloliiton johtajia Mubarakin aikakauden miehinä. Kyse ei toki ole pelkästään poliittisiin eroihin perustuvasta vaatimuksesta vaan myös siitä, että Egyptin jalkapalloliiton johto on pyrkinyt kontrolloimaan ultrakulttuuriin kuuluvia katsomokäyttäytymisen muotoja, kuten soihtuja (mikä itse asiassa tavoitteena ei lainkaan eroa minkä tahansa muun maan palloliiton pyrkimyksistä).
(mideastsoccer.blogspot.com/2012/02/efa-clean-up-unlikely-to-satisfy-egypts.html)

Port Saidin tapahtumista ei kritisoida kuitenkaan ainoastaan turvallisuusviranomaisia ja silloista jalkapalloliiton johtoa vaan myös Egyptin bisneseliittiä, jonka tiettyjen osien on väitetty rahoittaneen aseistautuneiden rikollisten toimintaa 1.2.2012 murhenäytelmässä. (mideastsoccer.blogspot.com/2012/02/port-said-deaths-send-businessmen.html) Totta tai ei, nämä väitteet kertovat paljon Egyptin yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.

Mielenkiintoista on myös, että Egyptin palloliiton erotettu johto on löytänyt tukijan Fifan puheenjohtajasta Sepp Blatterista, joka on tulkinnut palloliiton johdon erottamispäätöksessä olevan kyse Fifan periaatteiden vastaisesta poliittisesta sekaantumisesta palloliiton toimintaan. (www.guardian.co.uk/football/2012/feb/05/egyptian-officials-sepp-blatter) Ilmeisesti silloin kun palloliitto oli miehitetty Mubarakin miehillä, se ei ollut Blatterin mielestä ongelma. Aika näyttää, yhdistääkö myös tämä yhteinen vihollinen ultria.

Fifan tekopyhyydestä kertoo myös se, että aiemmin se kyllä sieti Egyptiltä omien kriteeriensä vastaista toimintaa – kriteerien kuten sen, että jalkapalloliigassa yhdellä omistajalla voi olla vain yksi seura (useat Egyptin pääsarjan joukkueet ovat asevoimien omistuksessa). (mideastsoccer.blogspot.com/2012/02/port-said-helps-forge-bridges-and.html)

Suomen äskettäisten presidentinvaalien yhteydessä kukaan ei muuten nostanut “poliittisen sekaantumisen” käsitettä esiin siinä kontekstissa, että Sauli Niinistön puheenjohtajuuden myötä Suomen palloliitto valjastettiin kokoomuksen vaalikampanjan käyttöön – mikä osoittaa, ettei Suomi ole jalkapalloyhteiskunta.

Kaiken kaikkiaan Egyptin tapahtumat osoittavat jälleen, että jalkapallon ja politiikan sekoittumisen ei voi sanoa olevan sinänsä “hyvä” tai “huono” asia. Niiden sekoittuminen vain on osa nykyaikaisia yhteiskuntia – hyvässä ja pahassa – ja on ollut jo vaikka kuinka kauan. Jalkapalloa ovat aikojen saatossa käyttäneet hyväkseen niin äärioikeisto kuin diktaattoritkin, mutta samalla esimerkiksi juuri ultrien toiminta Egyptissä kertoo jalkapallon ja politiikan “sekoittumisen” positiivisista voimavaroista.

Oireellisella tavalla Egyptin poliittinen muutos johti kriisiin myös sen menestyksekkään maajoukkueen kohdalla. Sunnuntaina 12.2.2012 pelataan Afrikan mestaruuskisojen loppuottelu Norsunluurannikko – Sambia. Kolmen peräkkäisen mestaruuden (2006, 2008, 2010) jälkeen Egypti ei onnistunut selviämään edes karsinnoista lopputurnaukseen.

Kuva: Tapani Rytöhonka 2012

Slangiversiosta korsoroinut Timo Kalevi Forss

Megafoni on julkaissut perinteisesti joulusadun. Joulu on lasten juhla. Siksi meidän satumme saa kiltit lapset itkemään. Grimm joint.

Sairaan monta vuotta vittu sitte totanoin jossai iha vittu korves budjas yx tiätsä sikaköyhä perhe, jonka faija oli niinku semmonen puunhakkaaja, mikä vittu teki duunii skuzissa.

Muzi totanoin taas hoiti vittu kersoi tiätsä himas, eikä sillon niinku ollu mitää lapsilisii vittu tai totanoin muit tukii, joten vittu se perhe tiätsä oli niinku tosiaan köyhä. Niil vittu oli pari totanoin skidii: kundi vittu minkä nimi oli Hande ja tiätsä kimma, jota niinku sanottii Kepax.

Yhtenä iltana ku skloddit vittu oli jo totanoin goisaamas, ni vittu muzi ja tiätsä faija kelas niinku mist sais fyrkkaa, et vois vittu hankkii edes totanoin safkaa. Toinen juttu mitä ne funzi oli, vittu et miten sais tiätsä kului niinku rajotettuu, ku vittu kaikki bungas totanoin jo sillon ihasumeen paljon.

Sillon vittu perheen muzi kerto äijälleen tiätsä idixensä.

Akka oli kekannu, et niinku roudattais kersat vittu aamul skuziin totanoin ja jätettäis sinne. Eihän natiaiset vittu mitää takas tiätsä himaan osais, vaa ne niinku joutuis pärjään vittu omin voimin. Kyl joku ne totanoin sielt löytäis vittu ja ottais tiätsä omix skideix. Niinku äijä ei vittu oikee lämmenny tollaselle ajatuxelle, mut totanoin ku muija jaagas tarpeex vittu kauan, ni oliha tiätsä sen pakko sit niinku suostuu.

Handen ja vittu Kepan totanoin piti vittu ol jo tiätsä unes, mut eihän niinku ne viel ollu vittu zipannu, ku niiden totanoin magat meuhkas vittu iha kybäl tiätsä näläst. Ne niinku siis vittu kuuli muzin ja totanoin faijan jupinat. Kepa vittu rupes siin tiätsä sit spiidaan, niinku mut Hande lupas, vittu et totanoin kyl se vittu viel fixaa tän jutun kondixeen. Tiätsä se meni pihalle ja niinku blokkas fikat täyteen stemui. Sit vittu se tuli totanoin takas inee vittu ja sano systerilleen: “Nou tiätsä hätä, niinku systeri. Goisaa vittu sä vaa, totanoin kyl tää vittu täst.”

Aamul muzi tiätsä tuli niinku iha vittu sika-aikasin herättään totanoin kersoja ja sano, et nyt lähettäs koko vittu jengi skuziin kerään puita. Tiätsä kumpiki sai snadin biitin leipää, niinku jonka vittu piti riittää koko totanoin päivän safkax ku ei ollu enempää. Lähettiin vittu menee.

Matkal Hande dallas tiätsä snadin niinku matkaa muiden peräs ja ku vittu faija kysy, et totanoin mix se on nii vittu hidas, tiätsä se vaa niinku heitti jotai vittu hämärää totanoin läppää vittu takas. Mut tiätsä oikeestise hidasteli six, niinku et vittu aina totanoin välil se vittu stiggas stemun fikast siihen matkan varrelle.

Ku perhe tiätsä oli iha korves, ni niinku muzi ja vittu faija käski totanoin kersojen kerätä vittu snadei puita tietys mestas ku ne ite tiätsä menis vähä niinku kauemmas ezii bulimpii klabei. Pitihä vittu se arvata, et skäiväreit totanoin alko ramasee iha sikana ja vittu niin tiätsä ne nukahti siihen niinku mestaan. Ku ne vittu heräs, totanoin ni muzi ja faija vittu oli menny tiätsä jo himaan ja niinku kelannu, et kersat saa tosiaanki jäädä vittu skuttaan.

Mut totanoin skidithä seuras Handen vittu pudottamii stemui tiätsä ja löys niinku sillee himaan. Vittu muzi oli iha bolzihukas ku totanoin ne tuli vittu bäx, mut tiätsä faijal oli niinku ollu hirvee vittu morkkis ja totanoin nyt se diggas et Hande ja Kepa vittu oli taas kotona.

Jonku ajan tiätsä kuluttuu, niinku ku vittu paalut oli totanoin taas finaalis, muzi bamlas vittu faijan kans samoi tiätsä juttui. Ja taas niinku kersat vittu kuuli. Mut täl kertaa dörzi totanoin oli lukos, eikä Hande vittu päässy kerään tiätsä stemui. Aamul niinku piti lähtee vittu skuziin ja totanoin taas vittu saatiin snadit tiätsä leipäbiitit, mut niinku viel snadimmat ku viimex.

Samallainen kuvio toistu ku vittu viimexki: mentiin iha korpiskuziin, totanoin viel syvemmälle vittu ku edelliskeikal, ja tiätsä taas Hande niinku lorvi muiden vittu peräs. Täl kertaa se stiggaili snadei leivän murui matkan totanoin varrelle, ku eihä vittu sil tiätsä ollu fikas tosiaan niit stemui niinku täl kertaa. Sit skidit vittu taas nukahti totanoin ja vittu muzi tiätsä ja faija jätti ne sinne goisaan.

Ku ne heräs, niinku ni ei leivän murusii vittu enää ollukkaa. Kai totanoin jotku fögelit vittu tai sellaset oli skruudannu tiätsä ne pois.

No, Hande niinku ja Kepa ei ekax vittu sillee kelannu totanoin mitää, mut vittu kyl siin tiätsä alko jossai vaihees niinku tul vittu skidi totanoin nälkä ja jano. Löys ne sielt vittu skuzist marjoi tiätsä ja tollast, mut eihä niinku nyt kasvava kersa sellasel safkal monta vittu päivää jaxa. Varsinki ku totanoin ne dallas koko ajan vittu ja koitti tiätsä ezii tietä niinku pois vittu sielt skutast. Mezäs zombailles totanoin vierähti äkkii vittu pari tiätsä päivää ja tyypit niinku alko ol vittu jo aivan romuna.

Kolmantena päivänä ne näki totanoin ihan sikavalkosen vittu fögelin, joka tiätsä flygas niinku sillee, et niiden oli vittu iha pakko följaa sitä. Totanoin se vei vittu ne suoraa tietä mestaan, mis oli järjettömän tiätsä siisti ja aika buli niinku piparikämppä.

Kersat vittu oli iha totanoin onnest soikeena, ku pääsis smagaan vittu pitkäst aikaa tiätsä muutaki safkaa ku marjoi. niinku Ne ryntäs kämpän luo ja alko maistel vittu kattoo ja fönärii. Mut totanoin sillon kämpäst kuulu vittu jonku vosun tiätsä ääni, joka sano: “Kuka niinku kehtaa skrudaa mun himaa?” Kersoil vittu oli nii totanoin sairas nälkä, vittu et tiätsä ne niinku vaa vastas: “Vittu blosis tääl, ei kai totanoin oo hosis!”

Sillon mökist tuli semmonen vittu vanha akka, tiätsä jonka muka kävi niinku kersoi vittu säälix. Se pyys totanoin ne inee. Ekax vittu skidit tiätsä mietti, et nast akka, mut niinku sit vittu ne totanoin huomas, et kaikki vittu dörzit oli boses ja ämmä oli ottanu skäivärit vangeix. Tiätsä Se oli kelannu, et niinku jos Handen vittu lihottais, totanoin siit tulis muree paisti. Kepa vittu sais olla palvelijana loppu ikänsä, tiätsä eli ei niinku kovin kauan. Vittu kimman piti roudailla eukolle kaikkee, niinku vodaa ja klabei totanoin ja tollast.

Yhtenä päivänä mummo vittu oli sit saanu tiätsä tarpeexeen venaamisest ja se käski Kepaa roudaan niinku saavillisen vodaa kaivost, et sais tehtyy vittu hyvän keitinliemen. Siel liemes totanoin täti sit keittelis vittu Handest ittelleen oikeen juhla-aterian. Kepan tiätsä teki mieli spiidaa, mut niinku koska vittu se skagas ämmää totanoin nii paljon ni sen vittu oli tiätsä vaa tehtävä, mitä tää käski.

Eukko käski Kepaa ekax niinku ziigaan, oisko vittu uuni tarpeex totanoin kuuma, et siel vois paistaa vittu leipää. Se oli funzinu tiätsä törkkäävänsä koko kersan sinne, niinku koska ei enää vittu tarttis mitää totanoin palvelijaa. Kepa onnex arvas, vittu mitä vosu tiätsä meinas ja väitti, niinku ettei vittu tosiaankaa tienny miten totanoin koko uuni edes skulaa. Vittu akka tuli siihe uunin luo tiätsä ja aiko niinku muka niinku opettaa Kepaa.

Vittu sillon pikkukimma pinnisti totanoin kaikki habansa vittu ja törkkäs tiätsä eukon kokonaa inee sinne niinku uuniin. Eukko huus ku syötävä, vittu mut ei totanoin jeesannu, vaa oli vittu pakko myöntää, et tiätsä takkiin tuli. Kepa ryntäs Handen niinku luo ja päästi sen vittu vapaax. Broidi ja sen totanoin systeri halas toisiaan iha onnessaan. Vittu ne huomas tiätsä ilkeen vosun niinku mökin vittu luona kannellisen boxin, mikä totanoin oli iha täys vittu timanttei tiätsä ja fyrkkaa. Niinku onnex siin oli vittu fillarit alla, et ne totanoin jaxais roudaa sen vittu himaan. Tiätsä mut miten ne pääsis takas muzin ja faijan luo?

Kersat lähti dallaan ja tuli vähän niinku ajan pääst vittu bulille järvelle. Totanoin ranzus zimmaili valkonen, vittu hervottoman kokonen sorsa. Tiätsä Kepa huus sille niinku sorsalle: “Hei nast fögeli, vittu et totanoin viittis vittu jeesaa parii tiätsä skloddii pulas. Vie meijät himaan, niinku pliis!”

Ankal ei ollu vittu muutakaa totanoin tekemist ja se vittu käski natiaiset zittaan selkäänsä. Sorsa tiätsä zimmas järven niinku toiselle puolelle vittu ja totanoin kersat huomas, et nehä vittu oli iha tiätsä himakämpän lähellä. Ne zennas nää mestat niinku jo hyvin. Ei menny ku vittu iha snadisti aikaa, ni skidit pääs himaan. Muzi totanoin ja faija vittu oli siel kans tiätsä ja niil niinku oli nyt kummalki kaamee vittu morkkis ja totanoin ikävä omii kersoi. Vittu skloddit avas tiätsä dörzin ja tuli inee.

Perhe piti niinku sairaan siistit bailut vittu ku oli taas kimpassa. Totanoin ja nyt vittu niil oli tiätsä ne noidan niinku fyffetki, et vittu sais taas safkaa ja vaik totanoin mitä.

Niinpä se fämili eli vittu nastan loppuelämän.

Hande ja Kepa julkaistu alunperin kirjassa Snögeli ja seittemän snadii starbuu (WSOY 2001).

Työttömyysturvalainsäädäntöön tulevat muutokset lisäävät punavihreiden puolueiden mahdollisuuksia perustella hallituksessa mukanaolon hyödyllisyyttä. Yksi tällainen muutos on ensi vuonna voimaan tuleva uudistus, jonka mukaan ulkomailla oleskelu ei vaikuta työttömyysturvaoikeuteen.

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti äskettäin työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää koskevista tulevista muutoksista. Tiedotteen mukaan uudistukset koskevat pääasiassa työssäolovelvoitteita ja niiden vähentämistä.

Tiedotteessa ei täsmällisesti eritellä muutoksia, mutta ilmeisesti siinä viitataan vuoden 2006 alusta voimaan tulleisiin pykäliin, joiden mukaan henkilön, joka on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi ja joka sen jälkeen on saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä, oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta lakkautetaan, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy tai eroaa työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestä. Kun näin on tapahtunut, henkilö saa uudestaan oikeuden työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen täytettyään 5 kuukauden työssäolovelvoitteen. TEM:n tiedote on tulkittavissa niin, että nämä pykälät poistettaisiin, ja siten työstä tai työllistämistä edistävästä toimenpiteestä eroamista tai kieltäytymistä tutkittaessa sovellettaisiin kaikkien työnhakijoiden (poikkeuksena ilmeisesti edelleen tämänkin jälkeen alle 25-vuotiaat vailla ammatillista koulutusta?) kohdalla samoja pykäliä. Kuten tiedotteessa lukee: “Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen hakijoille ei enää asetettaisi työssäolovelvoitetta.”

Tiedotteessa on kuitenkin myös muuta kiinnostavaa, eli lopussa oleva virke: “Työttömyysturvalaista kumottaisiin myös säännös, jonka mukaan työttömällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen ulkomaanmatkan ajalta.” Nykytilanteessa työtön työnhakija menettää lähtökohtaisesti työttömyysturvaoikeuden ulkomaanmatkan ajalta Työttömyysturvalain 2 luvun 3 § vuoksi:

“Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon tai muun tähän verrattavan laitoshoidon taikka muun näihin rinnastettavan syyn johdosta. Henkilön on kuitenkin katsottava olevan työmarkkinoilla sellaisen työ- ja elinkeinotoimistolle etukäteen ilmoittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaanmatkan ajan, jona hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta.”

“Lyhyellä ja satunnaisella ulkomaanmatkalla” tarkoitetaan lakia sovellettaessa enintään kuuden maksupäivän mittaista matkaa vuoden aikana. Matkasta, sen ajankohdasta ja yhteystiedoista on ilmoitettava etukäteen työ- ja elinkeinotoimistolle. (https://asiointi.mol.fi/ilmi/ohjeet_ilmi_fi.htm)

Tuleva muutos, jolla poistettaisiin em. lakipykälän luettelosta ulkomaanmatka, siis käytännössä mahdollistaisi kontrolloimattoman toisessa maassa oleskelun ja samanaikaisen työttömyysetuuden saamisen (olettaen, ettei henkilö tee tai jätä tekemättä jotain muuta, josta seuraa työttömyysturvaoikeuden menetys).

Yksi mahdollinen tapa tulkita muutosta on, että se perustuu käsitykseen, jonka mukaan nykyaikana työn hakeminen on pitkälti sähköistä, esimerkiksi työhakemuksen jättämistä jonkun yrityksen verkkosivujen kautta. Ei siis ole väliä missä työn hakeminen tapahtuu. Esimerkki: oletetaan, että TE-toimisto lähettää ulkomailla oleskelevalle työnhakijalle työtarjouksen (aiemmalta nimeltään työhönosoituksen). Suomalaisessa katuosoitteessaan hän ei ole tavoitettavissa, mutta hän on ollut järkevä ja rekisteröitynyt NetPostin käyttäjäksi ja saa sen ansiosta tiedon työtarjouksesta, vaikka on Thaimaassa. Siksi hän tajuaa hakea kyseistä työpaikkaa kyseessä olevan yrityksen verkkosivujen kautta – ja on näin tehnyt velvollisuutensa työnhakijana.

Mutta mitä tapahtuu tälle esimerkkihenkilöllemme, jos hän saa kutsun työhaastatteluun? Ottaako hän seuraavan lennon kotipaikkakunnalleen ja ehtisikö hän edes haastatteluun ajoissa (jos haastattelu olisi vaikkapa seuraavana päivänä)? Lisäksi, työhaastattelu ei ole ainoa seikka, joka työnhakuun liittyvissä asioissa käytännössä edellyttää henkilökohtaista paikallaoloa. Esimerkiksi TE-toimistossa tapahtuva työllistymissuunnitelman teko on henkilökohtainen palvelu.

Ulkomailla olo siis on konkreettisesti työmarkkinoilla olon este, vaikka se tullaankin – jos hallituksen lakiesitys hyväksytään eduskunnassa – poistamaan lakipykälästä, jossa luetellaan työmarkkinoilla olon esteet.

Se, että ulkomaanmatkaan konkreettisesti liittyvä työmarkkinoilla olon este ei vaikuttaisi työttömyysturvaoikeuteen, on erityisen kiinnostava periaatteellinen yksityiskohta perustulovaatimusten kannalta. Perustulovaatimuksissa nimittäin eräs keskeinen lähtökohta on ollut perustulon ehdottomuus, siis riippumattomuus esimerkiksi siitä, onko henkilö työmarkkinoiden käytettävissä ja hakeeko hän kokoaikatyötä (nykytilanteessa juuri kokoaikatyöhön käytettävissä olo on työttömyysturvaoikeuden eräs edellytys).

Tuleva lakimuutos siis keventää työttömyysetuuden vastikkeellisuutta ja on siksi merkittävä periaatteellinen askel perustulon suuntaan, vaikka kyse onkin vain yhdestä pienestä yksityiskohdasta työttömyysturvajärjestelmässä. Kyse on pienestä yksityiskohdasta sikäli, että ulkomailla olo tuskin lakimuutoksenkaan myötä tulisi olemaan pätevä syy kieltäytyä työstä (esimerkiksi olla menemättä työhaastatteluun). Vastikkeellisuus sinänsä ei siis poistuisi.

Mielenkiintoinen periaatteellinen kysymys on myös se, olisiko loogista, että tämä lakimuutos vaikuttaisi myös muihin työmarkkinoilla olon esteisiin. Jos kerran ulkomailla olo ei vaikuta työttömyysturvaoikeuteen, niin pitäisikö Työttömyysturvalain 2 luvun 3 § luettelosta poistaa myös vankila, laitoshoito, armeija ja siviilipalvelus? Eikö tämä olisi tasa-arvoa – miksi yksi työmarkkinoilla olon este on hyväksyttävämpi kuin toinen?

Työministerinä ei ole enää ole vihreä vaan demari, mutta saattaa olla, että tämän lakimuutoksen valmistelu on aloitettu jo vihreän työministerin kaudella. Jos näin on, niin perustuloa vuolaasti kehuneiden vihreiden olisi nyt syytä korostaa tätä omana saavutuksenaan. Ja vaikka kyseessä ei olisikaan edellisen työministerin toimikaudella alulle pantu lakimuutos, niin joka tapauksessa nykyisen hallituksen huomattavalla punavihreydellä on varmasti ollut oma vaikutuksensa – tuskin Kokoomus, RKP, demarit ja Kristillisdemokraatit olisivat tällaisesta yksin päättäneet. Siksi tämä lakimuutos avaa positiivisen tiedottamisen mahdollisuuksia punavihreistä ja perustuloa kannattavista puolueista myös Vasemmistoliitolle.

Vasemmistoliitto on punavihreistä puolueista se, jonka piirissä on vihreitä selvästi enemmän harjoitettu itseruoskintaa ja arvosteltu hallitukseen menoa. Nyt kun puolue on kuitenkin hallituksessa, mistä se on myös demokraattisesti päättänyt, sen kannattajien tulisi katsoa eteenpäin ja pyrkiä edistämään tulevaa vaali- ja muuta menestystä. Tämä onnistuu paremmin hallitukseen menon tuloksia julkisesti esittelemällä kuin hallitukseen menon haittoja tai omaa kompromissitonta periaatteellisuutta korostamalla.

Edellä mainittu työttömien ulkomaanmatkailua koskeva lakimuutos on yksityiskohtana pieni mutta periaatteellisesti sen merkitys on suuri. Se osoittaa (yhdessä työssäolovelvoitteiden keventämisen kanssa), että hallitus on työttömyysturvan vastikkeellisuuden keventämisen tiellä ja että siten punavihreät ovat hallitukseen menemällä onnistuneet edistämään perustuloa. Tätä heidän pitäisi nyt toitottaa kannattajilleen sekä mahdollisille kannattajilleen.

Mikä on oppositiossa olevan “ei-sosialistisen työväenpuolueen” hyöty työttömille? Nolla euroa. Punavihreistä on hallituksessa sen sijaan hyötyä, vaikkei hallitusratkaisu ongelmaton olekaan. Älkäämme myöskään unohtako työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen ensi vuonna voimaan tulevaa harvinaisen merkittävää korotusta, joka vähentää köyhyyttä.

Jukka Peltokoski

Alvaro Brechnerin Bad Day to Go Fishing (2009) on koko joukon mainintoja kerännyt espanjalais-urugualainen elokuva ja nuoren tekijänsä ensimmäinen kokopitkä ohjaus. Siinä painimatseilla itsensä työllistävä lihaskimppu Jacob van Oppen (Jouko Ahola) sekä tämän parivaljakko, pikkunilkki mutta toverillinen agentti, taistelevat ratkaisevan ottelunsa. Ja kuinka ollakaan elokuva kertoo prekariaatista – Brechnerin sitä varmasti ajattelematta. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole prekariaatin ilosta, vaan surusta.

Jacob van Oppen on entinen maailman vahvin mies, “Mestari”, joka reissaa Etelä-Amerikkaa yhdessä agenttinsa, “Prinssin”, kanssa. Toverukset esittävät haasteita paikallisille voimamiehille ja kulkevat ottelusta otteluun. Van Oppenin haaveena on kunniakas paluu mestarien liigaan kun taas Prinssille haave on tae mestarin pysymisestä kehissä ja leivän saamisesta pöytään.

Elämä ei ole erityisen urheilullista, mutta Jacobilla on kova brändi kommunismin jaloista pelastuneena titaanina, joka murtaa haastajansa alle puolessa minuutissa. Niin hän myös tekee. Siitä pitävät huolen Prinssin salaa valikoimat sopivasti kehäraakit vastustajat.

Sitten eräänä päivänä parivaljakko karauttaa pinkillä, kiiltävät päivänsä jo aikoja sitten nähneellä avoautolla piskuiseen kylään, joka tunnetaan omasta painimestaristaan. Haasteottelusta sovitaan pian, mutta yhtä pian se myös puretaan alkoholisoituneen haastajan ryypättyä itsensä poliisin huostaan.

Uudeksi haastajaksi ilmaantuu nuori kaunis nainen, joka sanoo tulevan aviomiehensä päihittävän helposti ikääntyneen ja hitaan Mestarin. Panokseksi sovitaan tuhat dollaria, ja sana lähtee kiirimään.

Mestarin luodessa itselleen yleisöä pitämällä voimanäytöksiä Prinssille alkaa valjeta, että tuleva vastus onkin oikea jytky, jota ei kaadeta pelkällä myytillä. “Turkkilaisena” tunnettu lihaksikas sekatavarakauppias on kylän eläimellinen hahmo, jonka muistetaan leikanneen äkkipikaistuksissaan parturilta korvat.

Kun vielä käy ilmi, että haasteen esittänyt kihlattu haluaa rahat tulevan lapsensa turvaksi, on selvää, että pelissä on voimia, jotka ovat suurempia kuin mestarin menneet voitot.

Pelissä on siis kaksi epäsuhtaa surullista voimaa. Menetetty kunnia vastaan tulevaisuus, jolle tonni käteen on pelastus paskayhteiskunnan loukosta.

Tilannetta ei helpota, ettei pujopartaisella Prinssillä tosiasiassa ole sitä rahaa, jonka hän on pannut peliin. Ainoaksi keinoksi näyttää jäävän pelkurimainen pako ilman rikkauksia.

Se ei kuitenkaan sovi Mestarille, jolle elämä kaikesta huolimatta on kunniallista kamppailua, ei luikurimaista kauppaa. Kun vielä kolmenkymmenen sekunnin voittoputken todellinen luonne paljastuu, on Mestarin mahdotonta luistaa.

Bad Day to Go Fishing kertoo ruumiin titaanisista kyvyistä, joista ei tullutkaan mitään spektaakkelin poltettua ne kerran loppuun. Ja se kertoo tulevaisuuden toivosta, syntymättömästä elämästä, jonka mahdollisuudet on jo ennalta pidätetty.

Ei se, mitä ei ole, vaan se, mitä ei tule. Prekariaatin suru ei ole menetystä tai puutetta sellaisenaan, vaan se tulee siitä rikkaudesta, että niin paljon enemmän olisi mahdollista.

Siksi Brechnerin karnevalistisuus on läpeensä haikeaa, ja sen huipentumana on kamppailu, jossa suvereenius on pakkolunastettava katkerana kykynä vuodattaa verta.

https://secure.wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/Bad_Day_to_Go_Fishing

http://www.imdb.com/title/tt1388402/

http://thepiratebay.org/search/bad%20day%20to%20go%20fishing/0/99/0

“Sanktioimaton laki”, Tapani Rytöhonka 2011

Maria Palo

Ruotsidemokraattien (RD) läpimeno Ruotsin valtiopäiville aiheutti paniikin. Vanhat  puolueet uskoivat, että Ruotsidemokraattien mukana oleminen muuttaa politiikan kokonaan. Vaaleista on kulunut vähän yli vuosi, ja mitään merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut.

Ruotsidemokraatit ovat osa Ruotsin poliittista arkipäivää. Politiikan aitiopaikalla istuvan valtiotieteilijän Stig-Björn Lundgrenin mukaan Ruotsidemokraateilla on poliittista vaikutusta.

- Heillä on ollut suurta vaikutusta pakolaispolitiikkaan, mutta ei tavalla, jota he toivoivat ja uskoivat. Reinfeldtin johtama hallitus teki loistavan vedon tehdessään sopimuksen juuri ympäristöpuolueen kanssa: hallitus tekee pakolaispolitiikkaansa ympäristöpuolueen toivomia painutuksia ja ympäristöpuolue tukee hallituksen energiapolitiikkaa. Sopimuksen myötä pakolaisoikeutta hakevien asema on vahvistunut. Nyt paperittomilla siirtolaisilla on oikeus sairaanhoitoon. Tätä ei heillä ollut aikaisemmin. Poliittinen tilanne on pakottanut hallituksen nopeisiin päätöksiin, sanoo Lundgren.

Ruotsin pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa on monen vuoden ajan värittänyt kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kädenvääntö. Sosiaalidemokraattien entinen puheenjohtaja Göran Persson aavisti jo kautensa aikana, että Ruotsidemokraatit tulevat valtiopäiville. Sen sijaan, että Persson olisi avannut keskustelun RD:n kanssa, hän yritti kuulostaa samanlaiselta kuin RD. Hän uhkasi muun muassa, että Ruotsi  tulee EU:n uusien jäsenmaiden myötä hukkumaan ”sosiaaliturismiin”.

Ruotsidemokraattien tulo valtiopäiville on selvästi vahvistanut pakolaisten asemaa. Jatkuuko sama politiikka?

- Vielä on liian aikaista sanoa, mihin hallituksen ja ympäristöpuolueen tekemä sopimus pitkällä tähtäimellä johtaa. Se on kuitenkin täysin varmaa, että hallitus ei aio kumartua Ruotsidemokraattien edessä: hallitus on valinnut taistelulinjan. Taistelulinjan valintaa vahvistavat myös ympäristöpuolueen kanssa tehty sopimus sekä pahaa meteliä oppositiossa pitävät vasemmistopuolue ja sosiaalidemokraatit. Tämä kokonaisuus takaa sen, että nyt pakolaispoliittisia kysymyksiä ei lakaista maton alle vaan ne ovat esillä. Niissä maissa, joissa  muukalaisvihamielisiä puolueita on silitetty myötäkarvaan, on näiden puolueiden kannatus noussut. Jos kukaan ei sano vastaan, niin muukalaisvihamielisyys kasvaa, toteaa Lundgren.

Ruotsin hallituksella ei ole tähän varaa. Reinfeldtin valitsema linja on saanut RD:n melkein poikkeuksetta äänestämään hallituksen linjan mukaisesti. Samalla RD:n puheenjohtaja Jimmy Åkesson tekee kaikkensa saadakseen pestyä muukalaisvihamielisen leiman. Entinen sinikeltainen lipputunnus on muuttunut sinivuokoksi. Valtiopäiväedustajien vaatetus on vaihtunut farkuista ja t-paidasta tummaan pukuun ja kravattiin.

- Tämä on kosmetiikkaa, sillä politiikan ydinsisältö on aivan sama: pakolaisvihamielinen, lopettaa Lundgren.

Ruotsidemokraattien keulahahmon ja puheenjohtajan Jimmy Åkessonin toive täyttyi, kun hän sai puolueensa valtiopäiville. Farkut ovat vaihtuneet pukuun, mutta politiikan sisältö on sama: pakolaisvihamielinen.

Jukka Peltokoski

Jean-Pierre Jeunet tunnetaan varmasti parhaiten hipsterielokuvastaan Amélie. Varsinaisen läpimurtonsa hän teki kuitenkin jo kaksikymmentä vuotta sitten elokuvallaan Delicatessen. Siinä syötävän suloisen tytsyn sijaan syödään ihmisiä nälkään. Nyt Jeunet teki elokuvan prekariaatista – ehkä tietämättään.

Jeunet’n uusin, Micmacs, on jo pari vuotta vanha, mutta se tuntuu jääneen vähälle huomiolle. Silti elokuvaa voi hyvin pitää koko tuotannon parhaana. Sen tarina alkaa, kun elokuvavuokraamon työntekijää Bazilia, isättömäksi jäänyttä poikaa, ammutaan vahingossa muttei kuolettavasti.

Työpaikka menee, mutta luoti johdattaa aseteollisuuden sylttytehtaalle. Bazil haluaa kostaa.

[Read more →]

"Harmaa talous", Tapani Rytöhonka 2011

(Klikkaa kuvaa)